Paulig kantaa vastuun työterveydestä ja työturvallisuudesta

Aivan Vuosaaren satama-alueen kupeessa, merikonttien värittämässä maisemassa ja paahdettujen papujen tuoksussa seisoo kahvinruskea tuotantolaitos, jonka uumenissa suurin osa meidän suomalaisten aamukahvista paahdetaan ja jauhetaan. Tuttu logo seinässä kertoo, että nyt ollaan Pauligilla. Tänne päätyy laivalasteittain maailman parhaita kahvipapuja, joiden vastuullisuudesta Paulig kertoo huolehtivansa erityisellä tarkkuudella. Paulig haluaa näin varmistaa, että tuotanto-olosuhteet ovat kohdallaan ja että tuottajan hyvinvointi on turvattu. Mutta entäpä henkilöstö täällä Vuosaaressa? Miten tuotanto-olosuhteista ja henkilöstön turvallisuudesta huolehditaan täällä omissa kotinurkissa Vuosaaren paahtimolla?

Sensaatiohakuinen lehdistö pettyisi täällä pahan kerran. Paulig, jos kuka, haluaa huolehtia henkilöstönsä työterveys- ja työturvallisuusasioista esimerkillisellä tavalla. Osoituksena siitä on Pauligin kahviliiketoiminnan TTT-järjestelmä, jonka arvioitiin täyttävän uuden ISO 45001 standardin vaatimukset. Tässä laajuudessaan se on Kiwa Inspectan toimesta ensimmäinen Suomessa, sillä standardi julkaistiin vasta puoli vuotta sitten ja moni suuri organisaatio vasta pohtii siirtymää uuteen standardiin. Nyt ollaan todellisen edelläkävijän ja suunnannäyttäjän tiluksilla.

Henkilöstöstä huolehtimisen perinteet velvoittavat

Paahtimorakennuksen aulassa minua on vastassa Pauligin Health & Safety Specialist Eija Kupi, joka kertoo henkilöstöstä huolehtimisen periytyvän jo itse Gustav Pauligin ajoilta. Jo tuolloin ymmärrettiin henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden merkitys eli voidaan sanoa, että TTT-järjestelmällä on talossa jo liki 150-vuotias historia. Sinä aikana rakennetaan turvallisuuskulttuuri, joka kehittyy ajassa, mutta kantaa historiansa perinteitä.

Neuvotteluhuoneessa saan eteeni kupposen kahvia – kuinkas muutenkaan. Olen täällä selvittämässä sitä, mistä kumpuaa se tahtotila, jolla standardi otettiin haltuun sertifikaatin arvoisesti tällä aikataululla. Onko uusi standardi vain edeltäjänsä OHSAS 18001:n kopio ja siten standardisiirtymä vain pelkkä byrokraattinen toimenpide? Hyvin nopeasti ymmärrän, ettei asia ole niin. Kupi kertoo, että uusi standardi on erinomainen työkalu, joka osoitti heille runsaasti asioita ja kokonaisuuksia, jotka voidaan tehdä paremmin. Yksi merkittävä kokonaisuus oli palvelutoimittajien ja alihankkijoiden hallinta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen urakoitsijan tulee selvittää työturvallisuusasiansa ja että myös alihankkijat saatettiin saman perehdytyksen piiriin kuin oma henkilöstö. Standardin myötä siis ”työntekijä”-käsite laajeni. Lisäksi Kupi mainitsee esimerkiksi dokumentoinnin, johon uuden standardin myötä kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja sitä terävöitettiin.

Johtamisjärjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi.

Eija Kupi kehuu ISO 45001 olevan hyvä standardi, jonka erinomaisuutta on se, että se on yhteensopiva kaikkien muiden ISO-standardien kanssa. Paulig on sertifioinut johtamisjärjestelmänsä ISO 9001-standardia ja ympäristöjärjestelmänsä ISO 14001 -standardia vasten. Nyt myös työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen järjestelmä puhuu samaa ISO-kieltä muiden kanssa.

Keskustelen asiasta Kiwa Inspectan ISO 45001 -tuotepäällikön Sini Ahlgrenin kanssa ja ymmärrän, että toimittajien hallinta on yksi esimerkki kokonaisuudesta, joka yhdistää ISO 9001-johtamisjärjestelmästandaria, ISO 14001 ympäristöjärjestelmästandardia ja ISO 45001 työterveys- ja työturvallisuusstandardia. Niistä kaikista löytyy vaatimuksia koskien ulkoistettujen toimintojen ja prosessien kattavaa hallintaa. Kun yhteisellä työpaikalla työskentelee oman henkilöstön lisäksi ulkoisia toimijoita, alihankkijoita ja palveluntuottajia, tulee johtamisjärjestelmän kattaa koko ketju. Ymmärrettävää, eikö? Organisaation työturvallisuuden hallinta ulottuu siis, ei vain omaan henkilöstöön, vaan kaikkiin niihin tahoihin, joiden kanssa työskennellään.

Standardi on johtamisen työkalu

Kun hämmästelen Pauligin organisaation tahtoa ja kykyä ottaa standardi haltuun tällä aikataululla, saan Eijalta vastaukseksi leveän hymyn. Kupin mukaan Pauligilla tiedostettiin aikataulun olevan haastava, mutta samalla yrityksessä uskottiin vahvasti, että standardin vaatimukset pystyttäisiin täyttämään koko kahviliiketoiminnan osalta ennätysaikataulussa. Merkittävänä tekijänä tässä oli se, että Kupi oli seurannut aktiivisesti standardin valmistelua ja Sini Ahlgrenin tuella matkaan päästiin etupainotteisesti.

Keväällä, heti standardin julkaisemisen jälkeen tehdyn ennakkoarvioinnin perusteella tiedettiin, mihin asioihin pitäisi vielä kiinnittää huomiota ja kuinka kuilut standardin vaatimuksiin kurottaisiin umpeen. Ennakkoarviointi on sertifiointiprosessin työkalu, kuiluanalyysi, jolla päästään jäljille niistä asioista, jotka tarvitsevat organisaatiossa vielä työstämistä ennen varsinaista sertifiointiarviointia. Kuiluanalyysi toimii hyvin myös itsenäisenä arviointina silloin, kun organisaation tavoitteena ei ole sertifiointi, vaan tarvitaan vain näkemys siitä, millaisia asioita voidaan organisaatiossa tehdä työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi. Pauligin tapauksessa ennakkoarviointi mahdollisti nopean siirtymisen OHSASista ISO 45001-standardiin.

Tavoitteet vaatimuksia korkeammalla

Totuuden nimissä myös Kupi myöntää, että nollasta hommaa ei rakennettaisi tälle tasolle näin nopeasti. Pauligilla työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin on satsattu koko sen historian ajan ja turvallisuus on luonnollinen osa yrityksen kulttuuria ja toimintatapaa. Kun yrityksen tärkein mittari on turvallisuus, jonka perässä tulevat vasta tehokkuus ja taloudellisuus, kertoo se koko perheyrityksen ehdottomasta sitoutumisesta sen johtoa ja omistajia myöten työterveys- ja työturvallisuusasioiden määrätietoiseen kehittämiseen. Työturvallisuuden ja työssä viihtymisen edellytyksiin investoidaan ja halutaan varmistaa, että jokainen työntekijä lähtee jokaisen työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Silloin tavoitteet ja vaatimukset kumpuavat yrityksen tahtotilasta eikä standardista. Sertifikaatti on ulkopuolisen arvioijan osoitus ja loppujen lopuksi lappu seinällä, nauraa Kupi. Vakavoiduttuaan hän jatkaa sertifikaattien olevan kuitenkin arvokas osoitus sidosryhmille ja asiakkaille, jotka yhä useammin kyselevät esimerkiksi työturvallisuuden johtamisen käytännöistä. Sertifiointi ei ole päätetaso, vaan standardi mahdollistaa TTT-asioiden jatkuvan parantamisen. Myös Pauligilla todellinen taso ja tahtotila ovat vieläkin korkeammalla.

Tavoitetta toteuttaa koko organisaatio

Usein sertifiointiprosessin ja johtamisjärjestelmän työkalun, standardin, käyttöönotossa alleviivataan johdon sitoutumista. Koska työterveys ja työtyytyväisyysstandardin myötä tavoitteena on koko henkilöstön työympäristön jatkuva parantaminen, käännyn Pauligin tuotantopäällikkö Minna Mertsalmen ja Head of Operations Timo Tuukkasen puoleen selvittääkseni sen, miten standardin vaatimukset näkyvät henkilöstön keskuudessa. Timo selventää minulle, että oleellinen osa standardia on henkilöstön osallistaminen ja sen myötä esimerkiksi työviihtyvyyteen ja työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota jokaisella organisaation tasolla. Vaikka toimenpiteiden joukossa on suuria investointeja vaatineita parannuksia, usein konkreettinen työympäristön parantaminen lähtee suhteellisen pienistä taukotila- tai valaistusparannuksista, joiden tarpeen esille nostamisessa linjahenkilöstöllä on erityinen merkitys. Hyvä ja avoin keskusteluyhteys ja henkilöstön kokemus siitä, että työhyvinvointiin halutaan organisaatiossa panostaa, ovat kultaakin arvokkaampia.

Myös Minna Mertsalmi kertoo turvallisuuden huomioimisesta ja esimerkiksi kokouskäytännöistä, joissa turvallisuusasiat ovat luonnollinen osa kokousten agendaa. Se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi mahdolliset työtapaturmat vain todettaisi tapahtuneiksi, vaan jokaisessa tapauksessa mietitään käytännön toimenpiteet vastaavan ehkäisemiseksi jatkossa. Lukematon määrä pieniä ja suurempiakin käytäntöjen tai tilojen muutoksia voidaan tehdä henkilöstön konkreettisen turvallisuuden parantamiseksi. Sekä Mertsalmi että Tuukkanen kehuvat tuotannon henkilöstöä ja työsuojeluvaltuutettuja heidän osallistumisestaan prosessien ja turvallisuuden parantamiseen. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen on Pauligilla todella sitoutunut koko organisaatio. Sen myötä tuotanto toimii, tulosta tehdään ja tapaturmat vähenevät. Tämä on todellinen positiivinen kehä ja tilanne, jossa kaikki voittavat.

Apua, arvioinnissa tuli poikkeama!

Alan olla jo vakuuttunut siitä, että sertifiointiprosessi eteni jouhevasti ja yhteistyö Kiwan tuotepäällikön ja pääarvioijan kanssa oli sujuvaa. Haluan kuitenkin varmistua, ettei kyse ole pelkästä kohteliaisuudesta ja nappaan käytävältä kiinni Kiwa Inspectan pääarvioijan Rami Hartosen, jonka vastuulla oli tämä hyvin laaja arviointikokonaisuus. Kysytään siis Ramilta, miten arvioijan arki Pauligilla meni.

Ramin puheessa huokuu rauhallisuus. Pauligilla on selvästi lähdetty voimakkaasti kehittämään järjestelmiä. Vaikka lähtö oli nopea, tekemistä ei ohjannut kiire saavuttaa sertifikaatti vaan siitä näkyi halu lähteä kehittämään kokonaisuutta. Pitkä työturvallisuuden eteen tehty työ näkyy siinä, että Pauligilla on valmiita vastauksia. Asioita on mietitty oman tekemisen kannalta eikä vain sertifikaatin vaatimuksia ajatellen. Dokumentit, prosessit ja menettelyt ovat kunnossa eli silloin työ on arvioijallekin mielekästä, vakuuttaa Rami.

Rami Hartosella on laaja kokemus arvioijana, jonka vuoksi hänellä on myös näkemys siitä, millainen suhtautuminen yrityksillä on arvioinnissa ilmeneviin poikkeamiin. Menneisyydessä ajateltiin, että yrityksellä menee hyvin silloin, kun arvioinnissa ei tule poikkeamia. Hartonen kuitenkin muistuttaa, että poikkeamat ovat kehittämisen väline eikä siis lainkaan negatiivinen asia. Siksi arviointi ilman poikkeamia ei ole tavoite, johon pyritään – päinvastoin. Kun standardi otetaan käyttöön johtamisen työkaluksi, alkaa arviointi isojen kokonaisuuksien läpikäynnistä. Jatkossa, kun päästään eteenpäin, poraudutaan yhä syvemmälle prosesseihin. Kun kokonaisuus, menettelyt, prosessit ja mittarit ovat kunnossa, päästään hyvinkin yksityiskohtaiselle tasolle kuten dokumenttien hallintaan, HR:ään, viestintään. Kyseessähän on jatkuvan parantamisen filosofia ja arvioija on vierellä kumppanina, joka kääntää fokusta asioihin, joita voidaan tehdä paremmin. Poikkeama on siis havainto kehittymisen paikasta.

Pauligilla suhtaudutaan poikkeamiin nimenomaan kehittymisen mahdollisuutena. Eija Kupilla on vuosien kokemus standardeista ja hän näkee standardin nimenomaan työkaluna, joka parhaimmillaan luo hyviä käytäntöjä ja linjan siitä, mikä olisi hyvä käytäntö ja miten asioita voidaan tehdä. Siihen kuuluu olennaisena osana poikkeamat. Hän kuitenkin muistuttaa, että pelkän standardin takia ei kannata luoda käytäntöä. Pitää tehdä asioita, jotka hyödyttävät toimintaa.

Siinä se nyt on. ISO 45001 -sertifikaatti!

Ja niin on tälläkin tarinalla onnellinen loppu. Tai oikeastaan vain välietappi, jos Eija Kupia on uskominen sillä työ yhä paremman työterveyden ja työturvallisuuden eteen jatkuu. Syyskuun alussa Vuosaaren paahtimolle saapui Kiwan tuotepäällikön lisäksi Inspecta Sertifioinnin toimitusjohtaja Mikko Törmänen mukanaan luovuttamista vaille valmis sertifikaatti. Oli aika nostaa kahvikuppi etappitavoitteen saavuttamisen kunniaksi. Sertifikaatin vastaanotti Pauligin kahviliiketoiminnan toimitusjohtaja Lenita Ingelin, joka antoi ansaitun kiitoksen henkilöstölleen. Mielessäni palaan siihen alkuperäiseen kysymykseeni kahvipavun paahtajan ja jauhajan hyvinvoinnista. Hyvältä näyttää, vaikka kaikkea työtä turvallisemman työpaikan eteen ei ole täällä saatettu loppuun. Timo Tuukkasen sanoin tyytyväisiä ollaan vasta silloin, kun tavoite on saavutettu. Ja tavoite ei ole sen vaatimattomampi kuin nolla työtapaturmaa, nolla asiakasreklamaatiota ja nolla prosenttia jätettä. Timo myös muistuttaa oleellisimmasta: ”On jokaisen työntekijän oikeus lähteä töistä kotiin terveenä”. Kiitän Pauligia, toivotan menestystä jatkoon ja totean, että minun työni täällä Vuosaaressa on tehty. Lähden nyt kotiin kahville.